perjantai 13. huhtikuuta 2012

PerusSketsi

Tämän piti olla hyvän mielen blogi, mutta maailma tuli taas kerran väliin.

Perssuomalaisen kansanedustajan James Hirvisaaren avustaja keksi ”ironisen” idean ja kirjoitti blogiinsa, että kaikilla ja erityisesti poliisilla olisi helpompaa jos kaikki pitäisi hihamerkkejä á la natsisaksa. Tai eivät nyt ihan kaikki, hän esitteli kaksi vaihtoehtoa, joista ensimmäisessä hihamerkkejä pitäisivät kaikki ulkomaalaiset (esimerkiksi venäläiset sirppiä ja vasaraa ja amerikkalaiset hampurilaista!), vääräuskoiset (eli muslimeille puolikuu), vääränkieliset (suomenruotsalaisille omansa) ja homot (sateekaarilippu), tai vaihtoehtoisesti kaikki Aidot Suomalaiset Suomenkieliset Heterot (ei siis mitään homoja tietenkään!) pitäisivät Suomen vaakunaeläimen leijonan kuvaa. Jostain kumman syystä hän poisti kirjoituksensa aika äkkiä. Joku nopealiikkeinen oli kuitenkin ehtinyt sen lukaista ja siitä kirjoittaa: ks. Turun sanomien juttu.

En nyt lähde kovin perusteellisesti pohtimaan, millä tavalla tällainen ihmisten merkitseminen helpottaisi esimerkiksi poliisin työtä tai millaiseksi Eronen mahdollisesti poliisin työn ylipäänsä kuvittelee, jos se tolla keinolla helpottuisi.

Viime eduskuntavaalien aikana ja erityisesti Perussuomalaisten vaalikampanjoinnin myötä on tullut häiritsevän usein julkisuuteen heittoja tai pidempiä kirjoituksia, jotka sisältävät jotakin vastenmielistä, joskus piiloitellummin ja joskus näkyvämmin. Toki näin on ollut aikaisemminkin, eräskin kaupunginvaltuutettu on oikein kunnostautunut tällä saralla. Yhteinen piirre näissä on kuitenkin ollut se, että sitten kun niistä kirjoituksista tai lausunnoista yritetään tarkemmin kysellä, niitä selitellään ironialla tai sarkasmilla. Tai vitsillä. Että siis ”hei kamoon, ihan läppäläppä, enhän mä nyt oiiikeeesti ole sitä mieltä että...”. Parhaimmillaan monet ns. yleisöstäkin ovat menneet lankaan ja tyytyvät kuittaamaan nämä älynväläykset trollina tai läppänä, jota ei sentään tartte ottaa vakavasti.

Mutta miksei kansanedustajan tai muun luottamushenkilön puheita pidä ottaa vakavasti? Miksi näiden pitäisi päästä helpommalla eikä joutua vastuuseen sanomisistaan, kun esimerkiksi kenen tahansa tavallisen duunarin, joka heittäisi vaikkapa asiakkaalle tai pomolle samanasteista ”ironista” omaan työhönsä liittyvää läppää, olisi syytä pelätä työpaikkansa puolesta? Valtaahan heillä on rutkasti enemmän kuin tällaisella taviksella.

Mutta jos mennään mukaan tähän, että suurta osaa Perussuomalaisia edustavien sanomisista ei vaan voi ottaa vakavasti? Mitä se kertoo puolueesta? Milloin menee viimeinenkin uskottavuus? ”Peruspalvelut on tuotettava pääsääntöisesti julkisesti ja palveluiden ulkoistamista on pidettävä poikkeuksena. Sanomme ei tasaverokehitykselle. (periaatteita eduskuntavaaliohjelmasta 2011)” – muahhahhaa, läppäläppä!

1 kommentti:

  1. Minäkin odotan mielenkiinnolla, koska nämä määrätyt eduskuntatalon käytävien kuluttajat tajuavat, etteivät heidän vitsinsä vain ole hauskoja muiden kuin lähimpien aatetovereiden mielestä. Poliitikosta ei voi tulla koomikkoa, vaan korkeintaan tragikoomikko.

    VastaaPoista