Kevättä odotellessa

Kevät tuo aina mukanaan jotakin uutta. Luonnon kiertokulussa kevään uudet elämänalut ovat ainutkertaisia, vaikka ovatkin tavallaan edellisten vuosi(tuhansi)en elämänalkujen toisintoja. Keväällä mielikin hieman uudistuu, vaikkei varsinaista uutta elämässä muuten olisikaan. Kylmän ja pimeän jälkeen lämmittävät auringonsäteet ja lempeästi puhalteleva tuuli riittävät saamaan aikaan jälleensyntyneen tunteen. Tänä vuonna pimeyttä riitti sen tavanomaisen määrän, mutta kylmyyttä ja lunta sitäkin enemmän. Ja riittää edelleen. Mieli alkaa silti vähitellen kääntyä kohti valoa ja kirkkaita värejä. Tänä vuonna kevät tuo elämääni mukanaan myös mullistuksen, josta ensimmäinen aalto on jo käynnissä. Miten tässä kaikessa vielä käy, jää nähtäväksi. Ainakin asunnonetsintä on nyt päättynyt ja keväistä tunnelmaa pääsee juuri sopivasti lisäämään tuleva sisustuskausi.

Alkuvuoden asuntonäyttöramppauksessa oli itse asiassa yllättävän hyvä puoli - vaatekaupoissa luuhaaminen jäi vähemmälle. Ja kun piti tarkemmin tarkkailla rahankäyttöäkin, ei tullut tehtyä niin paljon heräteostoksiakaan. Tai ehkä oikeammin turhakeostoksia, sillä eräät parhaista ja kovassa käytössä olevista vaatteistani on olleet heräteostoja. Mutta, valitettavasti, häpeän tunnustaa, osa kokonaan käyttämättä jääneistäkin on ollut heräteostoksia.

Ostamisen jäätyä vähemmälle on itse tekeminen alkanut tuntua houkuttelevalta. Näin siitä huolimatta, että olen aina ollut ihan surkea missä tahansa kädentaidossa. Ja että koulussa vihasin kässätunteja suunnilleen yhtä paljon kuin liikuntatunteja. Sittemmin olen löytänyt liikunnan ilon, mutta muista kuin koulussa harjoitetuista lajeista. Voisinko löytää käsitöistäkin jotakin iloa? Ainakin jos saisin kehitettyä riittävästi kärsivällisyyttä opetella jonkun taidon? Olen ajatellut virkkaamista.

Suunnittelin koko viime talven tekeväni itselleni pipon. En edes ostanut koukkua, saati lankaa.

Nyt olen vähän alkanut suunnitella mattoa. Esimerkiksi tällaista. Värejä pitää toki vielä miettiä. Musta ja musta harmaa tai tumma turkoosi, vaikkapa. Myös tällainen on hieno. Ja tämä. No ei keltainenkaan huono vaihtoehto ole.

Oiskohan jossakin työväenopistossa virkkausta superkömpelöille -kursseja...