sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

Itsen kiusausta

Kun on ujo ja hiljainen ja sosiaalisesti kömpelö, onnistuu tietenkin hankkiutumaan näkyviin paikkoihin ja ryhmässä johtavaan tehtävään. Sitten kun on yksi projekti saatettu kunnialla päätökseen hikoiluista, jännityksestä, stressikohtauksista ja sydämentykytyksistä huolimatta, pitää löytää seuraava juttu, missä voi tuoda itseä esille. Ja taas pääsee jännittämään ja ihmettelemään miksi ja lupaamaan itselle, että tämän jälkeen ei kyllä. Vaikka tavallaan kuitenkin aavistaa, että taas seuraavan tilaisuuden tullen kun kysellään tekijöitä, nostaa kätösensä ja ilmoittautuu. Juuri ennen kun ehtii tulla toisiin ajatuksiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti